Työttömänä kotimaassa, työllistettynä ulkomailla

Työllistyminen vastavalmistuneena ei tämän hetken Suomessa ole ongelmatonta. Esimerkiksi Akavan mukaan vuonna 2013 vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Kuitenkin yhä useampi yritys laajentaa tai siirtää toimintaansa ulkomaille markkinointi- tai myyntitoiminnan, tuotannollisen toiminnan tai näiden kaikkien muodossa. Voimakkaasti kasvavien markkinoiden ohella alhaisemmat työvoimakustannukset ovat vetäneet länsimaisia yrityksiä erityisesti Aasian suuntaan. Toimintoja sijoitetaan usein niin, että yksinkertaisempi valmistustoiminta sijoitetaan edullisen työvoiman maihin ja tuotekehitys puolestaan huippuosaamisen maihin.

Pitkälti juuri Suomen huonon työllisyystilanteen vuoksi allekirjoittaneelle ja tämän paremmalle puoliskolle heräsi ajatus töiden etsimisestä Suomen rajojen ulkopuolelta. Parempi työllistettynä ulkomailla kuin työttömänä tai pätkätöissä kotimaassa. Myös työuran alkuvaiheessa poissaolollaan loistavaa työkokemusta olisi jollakin keinolla saatava ansioluetteloon, mikäli toiveina on jonakin päivänä omistaa edes jonkinlainen kilpailukykyisyys tämän päivän kiristyneillä työmarkkinoilla. Ei tarvitse erityisen ahkerasti suorittaa internethakuja törmätäkseen vallitsevaan käsitykseen: ainakin tällä hetkellä ulkomailla työskentelyn uskotaan parantavan työllisyysmahdollisuuksia ja edistävän uralla etenemistä.

Siispä tuumasta toimeen ja hakemusta maailmalle. Ensimmäinen hakukierros tuottaa vesiperän, mutta jo muutaman kuukauden työnhaun jälkeen edessämme on muutto Keski-Eurooppaan, Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan. Työnhakuprosessin aikana reilun 430 000 asukkaan kaupungista paljastuu löytyvän useita suuria kansainvälisiä yrityksiä, jotka rekrytoivat henkilöstöä laajasti myös Slovakian ulkopuolelta. Kovassa kysynnässä ovat olleet erityisesti pohjoismaisten kielten taitajat. Esimerkiksi norjankielen taitoisille tuntuvat ovet olevan auki korporaatioon jos toiseenkin. Lisäksi suomalaisen on Bratislavassa mahdollista työllistyä myös kotimaisen yrityksen palvelukseen. Kaupungista kun löytyy muun muassa Kone -konsernin haarakonttori, johon useammankin kerran on haettu osaajia erityisesti erilaisiin insinööritehtäviin.

Miten työelämä sitten starttaa uudessa asuinmaassa. J:n ensimmäinen vuosi Slovakiassa sujuu tietokoneita ja teknologiaratkaisuja markkinoivan kansainvälisen yrityksen asiakaspalvelutehtävissä. O puolestaan työllistyy toisen samakaltaisen yrityksen sopimushallinnon tehtäviin. Ensimmäisen vuoden jälkeen call center –tyyppinen toimistotyö on kuitenkin nähty ja allekirjoittanut loikkaa O:n houkuttelemana sopimushallinnon tarjoamaan päiväjärjestykseen ja osaksi tuoreeltaan Madridista Bratislavaan siirrettyä uutta työtiimiä. O puolestaan siirtyy kyseisen korporaation business controls -tehtäviin. 

Useimmat yritykset ovat avanneet omat palvelukeskuksensa Bratislavaan tarkoituksena keskittyä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueiden asiakkaiden palvelemiseen. Viime vuosina Bratislavaan on keskitetty esimerkiksi asiakaspalveluun ja tilaustenhallintaan liittyviä tehtäviä eri puolilta Eurooppaa. Keskittämisen taustalla on todennäköisesti osittain maan keskeinen sijainti ja erityisesti pohjoismaihin nähden alhaisemmat työvoimakustannukset. Lisäksi puskaradion mukaan korporaatioiden nauttima alhainen tai jopa olematon verotus pitänee lokaation yritysten näkökulmasta katsottuna houkuttelevana. Toisinaan keskusteluissa kuitenkin nousee esille huoli korporaatioiden siirtymisestä itäisempään Eurooppaan entistäkin edullisemman ja heikompien oikeuksien omaavan työvoiman perässä.   

Bratislavassa sijaitsevat kansainväliset palvelukeskukset työllistävät useita tuhansia työntekijöitä, joista valtaosa on slovakkeja. Erittäin kansainvälisilläkin työpaikoilla onkin tavallista, että valtaosa työntekijöistä on kyseisen maan kansalaisia, jolloin muiden kansallisuuksien edustajista voidaan puhua vähemmistöryhminä. Pohjoismaalaisten ohella keskuksista voi löytää työntekijöitä lähes joka mantereelta. Selkeästi edustettuina ja käytäväkeskusteluissa erottuvina kieliryhminä esiin nousevat erityisesti italialaiset ja espanjalaiset työntekijät. 

Mikä sitten on työllisyystilanne Slovakiassa? Maan pääkaupungissa Bratislavassa töitä on ilmeisesti tarjolla muuhun maahan verrattuna hyvin ja työllisyysaste siten korkeampi. Koko maan työttömyysprosentti on kuitenkin vaihdellut lokakuun 2013 vajaan 14 %:n ja kuluvan vuoden heinäkuun noin 12,6 % -yksikön välillä. Suomessa vastaavat lukemat ovat kuitenkin vielä toistaiseksi pysyneet nykyisen 7,4 %:n tietämillä viime toukokuista 10,7 %:n työttömyyspiikkiä lukuun ottamatta.

Ei voida siis sanoa, ettäkö Suomen tilanne vielä näyttäisi toivottomalta. Jos nyt ei kuitenkaan toiveikkaaltakaan. Toisinaan omaatuntoa kalvaa tietoisuus siitä, että verorahamme valuvat maahan, joka ei ole maksanut esimerkiksi koulutuksestamme senttiäkään. Uskomme kuitenkin, että Suomen etua palvelee enemmän työskentely ulkomailla kuin työttömyys kotimaassa. 

Jos Luoja suo, ensi viikolla tekstiä muun muassa työnhakuprosessista. Suap jakaa ja seurata. ;)

Ja mikäli tämän postauksen aihe jäi kiinnostamaan, ohessa kirjoittajan tärpit (ja lähteet):

Slovakia Uneployment Rate. Trading Economics. http://www.tradingeconomics.com/slovakia/unemployment-rate

Suomi - Työttömyysaste – 2014. Trading Economics. http://fi.tradingeconomics.com/finland/unemployment-rate

Taulu H, Korkeasti koulutettujen työttömien määrä uusille kymmenluvuille. Akavan työttömyyskatsaus. 30.8.2013 http://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyyskatsaus/korkeasti_koulutettujen_tyottomien_maara_uusille_kymmenluvuille.9981.news

Viitala R, Henkilöstöjohtaminen – Strateginen kilpailutekijä. Edita Bookwell Oy 2013.