Työttömänä kotimaassa, työllistettynä ulkomailla: Sananen palkkauksesta

Eri mailla on erilaisia tapoja sopia työntekijöiden eduista ja velvollisuuksista. Yleensä työlainsäädäntö säätelee työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta ja asettaa työelämään tärkeitä pelisääntöjä. Suomalaisessa työelämässä eri alojen palkkaukseen vaikuttavat lakien ohella olennaisesti työnantaja- ja ammattiliittojen tekemät työehtosopimukset, sekä valtiolliset työllisyys ja -kasvusopimukset. Suomessa vallitseekin korkea järjestäytymisaste ja työssäkäyvistä noin 70 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin. 

Myös Slovakiassa työntekijän asemaa turvaamaan on laadittu työlainsäädäntö, jossa määritellään esimerkiksi vähimmäispalkkauksesta. Paikallisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta välittyy kuitenkin kuva, että ammatillinen järjestäytyminen on maassa vähäistä ja ammattiliittoihin kuulumista ei välttämättä aina katsota suopeasti. Joissakin yrityksissä ammatillinen järjestäytyminen on toki mahdollista, mutta omilla työpaikoillamme ammattiyhdistystoiminta ei ole tullut esiin missään tilanteessa, eikä organisaatiossa tietääksemme löydy suomalaisilta työpaikoilta tuttua luottamusmiestä. Slovakian olemassa olevia työntekijäliittoja on lisäksi moitittu tehottomuudesta ja yritysjohdon liiallisesta myötäilystä. Jotakin ilmiöstä kertoo myös se, että työntekijöiden lakot ovat olleet maassa melko harvinaisia. Ammattiliittojen puuttuessa myös eri osapuolten väliset palkkaneuvottelut mitä ilmeisimmin loistavat poissaolollaan.  

Suomen palkkoihin verrattuna Slovakian keskipalkka, yhden lähteen mukaan vajaat 800 euroa kuukaudessa, tuntuu kovin pieneltä. Maassa toimivat suuret kansainväliset yritykset toki tarjoavat keskimäärin parempaa palkkaa kuin paikalliset yritykset ja organisaatiot. Paikallisittain palkkatiedot ovat luottamukselliset jopa siinä määrin, että kyseisen tiedon levittelystä saattaa puskaradion mukaan seurata jopa työsuhteen päättyminen. Mikäli käytäväpuheita on uskominen, on luottamuksellisuuden syynä samoista tehtävistä eri yksilöille maksettavat erisuuruiset palkkiot. Esimerkiksi pohjoismaista rekrytoitujen työntekijöiden palkat ovat pääsääntöisesti suuremmat kuin samoissa tehtävissä työskentelevien Slovakkien. Myös harvinaisen kielen sujuva osaaminen nähdään perusteena suurempaan palkkaan työtehtävien ollessa muutoin samat kuin vastaavaa työtä tekevillä muilla työntekijöillä.

Mikäli työntekijöiden palkkatuloja Suomen ja Slovakian välillä halutaan vertailla oikein urakalla, voidaan vilkaista vaikkapa OECD:n, eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tiedotteita. Kun suomalainen tienaa kyseisen lähteen mukaan keskimäärin noin 30 840 euroa vuodessa, on Slovakiassa vastaava lukema lähes puolet vähemmän, eli 16 164 euroa vuodessa. Suomessa palkkajakauman yläpäässä viihtyvät 20% ansaitsee vuositasolla 38 046 euroa ja häntäpään 20 % puolestaan 20 618 euroa vuodessa. Slovakiassa vastaavat lukemat ovat puolestaan 19 430 ja 8476 euroa. Työtunteja Slovakille kuitenkin kertyy vuoden aikana keskimäärin 1785, kun taas suomalainen työläinen kuluttaa sorvin ääressä 1672 tuntia vuodestaan.

Oho, luottamuksellista tietoa

Mikäli mielessä on siis kääriä kasaan hyvät rahat ja kartuttaa säästöjä, kannattaa Bratislavan sijaan suunnata vaikkapa Dubain lämpöön tai Norjan vuonoille. Meille täkäläisistä toimistotöistä maksettava kuukausittainen palkka on toki vähemmän kuin mitä vastaavissa tehtävissä saisimme Suomessa. Se kuitenkin riittää tällä haavaa elämiseen ja olemiseen, jopa ajoittaiseen reissaamiseen silloin kun mieli toisinaan halajaa maailmalle. Totuus on kuitenkin, että suurimmalla osaa maailmasta ei mene niinkään hyvin kuin Suomella tällä hetkellä, vaikka pohjolassa taloudellinen taantuma painaakin päälle. Opiskeluaikojen arkeen nähden tämänhetkinen elintasomme on kuitenkin kokenut selvän nousun, vaikka emme omistakaan omakotitaloa, kahta henkilöautoa ja kultaistanoutajaa. Tai ehkäpä juuri siksi. Kukin tyylillään ja tarpeittensa mukaan.

Kirjoittajan innoittajina toimineet tällä kertaa:

Labour Code. Slovak Republic – Slovakia. Collection of Laws 2001-2012. Full Wording. Ministry of Labour, Social Affairs and Family of the Slovak Republic. http://www.employment.gov.sk/en/labour-employment/labour-relations/

Nominal Monthly Salary in Slovakia Rises to 770 €. The Slovak Spectator. 7.7.2012.

http://spectator.sme.sk/articles/view/46605/10/nominal_monthly_salary_in_slovakia_rises_to770.html

OECD Better Life Index – Finland. http://www.oecdbetterlifeindex.org/countries/finland/

OECD Better Life Index – Slovakia. http://www.oecdbetterlifeindex.org/countries/slovak-republic/

Viitala R, Henkilöstöjohtaminen – Strateginen kilpailutekijä. Edita Bookwell Oy 2013.

Työttömänä kotimaassa, työllistettynä ulkomailla: Työnhakua Eurooppaan

Mistä kaikki siis kohdallamme alkoi? Oikeastaan muutamasta klikkauksesta Julkisten työ- ja elinkeinopalvelujen verkkosivuilla. Allekirjoittanut ei työpaikkahaun rajausvaihtoehtoja valitessaan ollut aikaisemmin juurikaan miettinyt vaihtoehtoa ”ulkomaat”, kunnes eräänä tammikuisena iltapäivänä melkeinpä puolivahingossa päätyy rajoittamaan hakua kyseisellä hakuehdolla. Tietokoneen näytölle ilmestyy reiluhkot satakunta avointa työpaikkaa, joista suurimmassa osassa etsitään suomenkielentaitoisia työntekijöitä niin Eurooppaan kuin sen ulkopuolellekin. J:lle juuri omaa alaa koskevia avoimia työpaikkoja ei hakutuloksista varsinaisesti löydy, mutta O:n aikaisempaa koulutusta sivuavia töitä sitäkin enemmän.

Ja niin vatsanpohjassa alkaa kutkuttaa ajatus uusista maisemista. Ensimmäiset hakemukset raapustellaan hetimmiten uuden kultasuonen löydyttyä. Kuten jo aiemmin olemme maininneet, ensimmäinen hakukierros ei vielä tuota tuloksia. Toisella kierroksella tilanne kuitenkin alkaa O:n kohdalla näyttää jo melko lupaavalta, sillä useampikin yritys osoittaa kiinnostustaan muun muassa Slovakiassa, Bratislavan alueella. Hetken pohdinnan jälkeen päätämmekin keskittää yhteistä työnhakua kyseiselle suunnalle. Käytännössä kartoitamme avoimia työpaikkoja kaupungissa toimivien kansainvälisten yritysten verkkosivuilta. Useimmiten haku onnistuu suhteellisen vaivattomasti sähköisen hakulomakkeen muodossa. Slovakiassa toimii myös useita henkilöstöä välittäviä yrityksiä, kuten vaikkapa Suomestakin tuttu Manpower. Haluamme kuitenkin molemmat työsuhteen suoraan meidät työllistävän yrityksen kanssa ilman minkäänlaisia välikäsiä, joten päätämme jättää rekrytointiyritykset hakumme ulkopuolelle.

Tästä lähdettiin: Lounais-Hämäläinen järvimaisema tammi-helmikuussa 2013

Jo muutama päivä hakemusten täyttämisen jälkeen rekrytoinnista vastaavat työntekijät ottavat sähköpostitse yhteyttä puhelimitse tehtävää esiseulontaa varten. Tämän jälkeen rekrytointiprosessissa edetään kaksivaiheiseen puhelinhaastatteluun ja läpi käytyjen kahden puolitoistatuntisen haastattelukerran perusteella tehdään lopullinen rekrytointipäätös. Matkustusta kohdemaahan ei siis tarvita ja kaikki rekrytointiin liittyvät toimenpiteet hoituvat joko puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Haastattelut ja muu yhteydenpito slovakialaisten henkilöstöammattilaisten ja esimiesten kanssa tapahtuu englanniksi.

Muutaman viikon kestäneen hakuhässäkän jälkeen O saa työtarjouksen ja ottaa sen vastaan. Lähes päivälleen kaksi viikkoa tämän jälkeen myös J:lla on työpaikka samaisessa kaupungissa. Jahkailu ei auta. On otettava lakki kouraan ja marssittava esimiehen puheille. Onneksemme molempien sen aikainen työtilanne mahdollistaa kohtuullisen nopean siirtymän tehtävistä ja maasta toiseen, sillä siirtymäaikataulu kohdemaahan osoittautuu melko hätäiseksi. Saamme pitkälti kiittää työnantajiamme, jotka viisaina ymmärtävät meille avautuvat mahdollisuudet verrattuna sen hetkisten pätkätöiden tarjoamaan epävarmahkoon tulevaisuuteen. Siispä lentoliput varaukseen ja järjestelyrumba päälle.

Ennen työn alkamista ja varsinaisen työsopimuksen allekirjoittamista Bratislavassa on aiempi työkokemus ja koulutus varmennettava siihen erikoistuneen ulkoistetun palveluntarjoajan välityksellä. Lisäksi hoidettavana on liuta matkustamiseen ja maahanmuuttoon liittyviä asioita niin Suomessa kuin Slovakiassakin. Vaikka esimerkiksi rahallista muuttotukea onkin tarjolla, olisi allekirjoittanut henkilökohtaisesti toivonut enemmän neuvoja ensimmäisten viikkojen paperisotaan ja käytännön järjestelyihin uudessa kotimaassa. Esimerkiksi asunnon etsiminen ja ulkomaanpoliisilla vierailu tuli muuton yhteydessä hoitaa täysin itsenäisesti.

 

Ja tähän päädyttiin: keväinen kaupunkimaisema Bratislavassa maaliskuussa 2013

Verrattuna kokemuksiin työskentelystä Suomalaisissa, suhteellisen pienehköissä yrityksissä, tuntuu suurissa kansainvälisissä palvelukeskuksissa olevan päällä jatkuva työnhaku. Rekrytoinnin taustalla ovat toisinaan organisaatioissa toteutettavat jatkuvat muutokset, mutta myös työvoiman suurehko vaihtuvuus. Uusia hakijoita tuntuu olevan tarjolla suhteellisen hyvin, jolloin varsinkaan organisaation hierarkian alemmilla portailla yksittäiseen työntekijään ei välttämättä panosteta ja sitouduta samalla intensiteetillä kuin pienemmissä yrityksissä. Toisaalta myöskään työntekijöiden sitoutuminen yritykseen tai sen tavoitteisiin ei suurissa palvelukeskuksissa ole erityisen vahvalla pohjalla. Erityisesti monen työperäisen maahanmuuttajan ensisijaisina tavoitteina on pääsääntöisesti nähdä maailmaa, hankkia työkokemusta ja siirtyä muutaman vuoden työskentelyn jälkeen muualle Eurooppaan.

Siispä summa summarum: mikäli työskentely ulkomailla tuntuu varteenotettavalta vaihtoehdolta ja hyvältä välietapilta omaa urakehitystä ajateltaessa, kannattaa liikkeelle lähteä avoimen ennakkoluulottomasti. Mikäli jokin kuitenkin tuntuu hakuprosessin aikana epäilyttävältä tai ei-ammattimaiselta, kannattaa hakukanavaa tai kohdetta vaihtaa melko liukkaasti. Oma kokemuksemme on tähän asti osoittautunut hyväksi, emmekä ole joutuneet katumaan ulkomaille lähtöä. On kuitenkin todettava, että myös oma oleskelumme Bratislavassa on ajateltu väliaikaiseksi vaihtoehdoksi, joten aika näyttää koska ja mihin suuntaan nenä seuraavaksi osoittaa.

Työttömänä kotimaassa, työllistettynä ulkomailla

Työllistyminen vastavalmistuneena ei tämän hetken Suomessa ole ongelmatonta. Esimerkiksi Akavan mukaan vuonna 2013 vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Kuitenkin yhä useampi yritys laajentaa tai siirtää toimintaansa ulkomaille markkinointi- tai myyntitoiminnan, tuotannollisen toiminnan tai näiden kaikkien muodossa. Voimakkaasti kasvavien markkinoiden ohella alhaisemmat työvoimakustannukset ovat vetäneet länsimaisia yrityksiä erityisesti Aasian suuntaan. Toimintoja sijoitetaan usein niin, että yksinkertaisempi valmistustoiminta sijoitetaan edullisen työvoiman maihin ja tuotekehitys puolestaan huippuosaamisen maihin.

Pitkälti juuri Suomen huonon työllisyystilanteen vuoksi allekirjoittaneelle ja tämän paremmalle puoliskolle heräsi ajatus töiden etsimisestä Suomen rajojen ulkopuolelta. Parempi työllistettynä ulkomailla kuin työttömänä tai pätkätöissä kotimaassa. Myös työuran alkuvaiheessa poissaolollaan loistavaa työkokemusta olisi jollakin keinolla saatava ansioluetteloon, mikäli toiveina on jonakin päivänä omistaa edes jonkinlainen kilpailukykyisyys tämän päivän kiristyneillä työmarkkinoilla. Ei tarvitse erityisen ahkerasti suorittaa internethakuja törmätäkseen vallitsevaan käsitykseen: ainakin tällä hetkellä ulkomailla työskentelyn uskotaan parantavan työllisyysmahdollisuuksia ja edistävän uralla etenemistä.

Siispä tuumasta toimeen ja hakemusta maailmalle. Ensimmäinen hakukierros tuottaa vesiperän, mutta jo muutaman kuukauden työnhaun jälkeen edessämme on muutto Keski-Eurooppaan, Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan. Työnhakuprosessin aikana reilun 430 000 asukkaan kaupungista paljastuu löytyvän useita suuria kansainvälisiä yrityksiä, jotka rekrytoivat henkilöstöä laajasti myös Slovakian ulkopuolelta. Kovassa kysynnässä ovat olleet erityisesti pohjoismaisten kielten taitajat. Esimerkiksi norjankielen taitoisille tuntuvat ovet olevan auki korporaatioon jos toiseenkin. Lisäksi suomalaisen on Bratislavassa mahdollista työllistyä myös kotimaisen yrityksen palvelukseen. Kaupungista kun löytyy muun muassa Kone -konsernin haarakonttori, johon useammankin kerran on haettu osaajia erityisesti erilaisiin insinööritehtäviin.

Miten työelämä sitten starttaa uudessa asuinmaassa. J:n ensimmäinen vuosi Slovakiassa sujuu tietokoneita ja teknologiaratkaisuja markkinoivan kansainvälisen yrityksen asiakaspalvelutehtävissä. O puolestaan työllistyy toisen samakaltaisen yrityksen sopimushallinnon tehtäviin. Ensimmäisen vuoden jälkeen call center –tyyppinen toimistotyö on kuitenkin nähty ja allekirjoittanut loikkaa O:n houkuttelemana sopimushallinnon tarjoamaan päiväjärjestykseen ja osaksi tuoreeltaan Madridista Bratislavaan siirrettyä uutta työtiimiä. O puolestaan siirtyy kyseisen korporaation business controls -tehtäviin. 

Useimmat yritykset ovat avanneet omat palvelukeskuksensa Bratislavaan tarkoituksena keskittyä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueiden asiakkaiden palvelemiseen. Viime vuosina Bratislavaan on keskitetty esimerkiksi asiakaspalveluun ja tilaustenhallintaan liittyviä tehtäviä eri puolilta Eurooppaa. Keskittämisen taustalla on todennäköisesti osittain maan keskeinen sijainti ja erityisesti pohjoismaihin nähden alhaisemmat työvoimakustannukset. Lisäksi puskaradion mukaan korporaatioiden nauttima alhainen tai jopa olematon verotus pitänee lokaation yritysten näkökulmasta katsottuna houkuttelevana. Toisinaan keskusteluissa kuitenkin nousee esille huoli korporaatioiden siirtymisestä itäisempään Eurooppaan entistäkin edullisemman ja heikompien oikeuksien omaavan työvoiman perässä.   

Bratislavassa sijaitsevat kansainväliset palvelukeskukset työllistävät useita tuhansia työntekijöitä, joista valtaosa on slovakkeja. Erittäin kansainvälisilläkin työpaikoilla onkin tavallista, että valtaosa työntekijöistä on kyseisen maan kansalaisia, jolloin muiden kansallisuuksien edustajista voidaan puhua vähemmistöryhminä. Pohjoismaalaisten ohella keskuksista voi löytää työntekijöitä lähes joka mantereelta. Selkeästi edustettuina ja käytäväkeskusteluissa erottuvina kieliryhminä esiin nousevat erityisesti italialaiset ja espanjalaiset työntekijät. 

Mikä sitten on työllisyystilanne Slovakiassa? Maan pääkaupungissa Bratislavassa töitä on ilmeisesti tarjolla muuhun maahan verrattuna hyvin ja työllisyysaste siten korkeampi. Koko maan työttömyysprosentti on kuitenkin vaihdellut lokakuun 2013 vajaan 14 %:n ja kuluvan vuoden heinäkuun noin 12,6 % -yksikön välillä. Suomessa vastaavat lukemat ovat kuitenkin vielä toistaiseksi pysyneet nykyisen 7,4 %:n tietämillä viime toukokuista 10,7 %:n työttömyyspiikkiä lukuun ottamatta.

Ei voida siis sanoa, ettäkö Suomen tilanne vielä näyttäisi toivottomalta. Jos nyt ei kuitenkaan toiveikkaaltakaan. Toisinaan omaatuntoa kalvaa tietoisuus siitä, että verorahamme valuvat maahan, joka ei ole maksanut esimerkiksi koulutuksestamme senttiäkään. Uskomme kuitenkin, että Suomen etua palvelee enemmän työskentely ulkomailla kuin työttömyys kotimaassa. 

Jos Luoja suo, ensi viikolla tekstiä muun muassa työnhakuprosessista. Suap jakaa ja seurata. ;)

Ja mikäli tämän postauksen aihe jäi kiinnostamaan, ohessa kirjoittajan tärpit (ja lähteet):

Slovakia Uneployment Rate. Trading Economics. http://www.tradingeconomics.com/slovakia/unemployment-rate

Suomi - Työttömyysaste – 2014. Trading Economics. http://fi.tradingeconomics.com/finland/unemployment-rate

Taulu H, Korkeasti koulutettujen työttömien määrä uusille kymmenluvuille. Akavan työttömyyskatsaus. 30.8.2013 http://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyyskatsaus/korkeasti_koulutettujen_tyottomien_maara_uusille_kymmenluvuille.9981.news

Viitala R, Henkilöstöjohtaminen – Strateginen kilpailutekijä. Edita Bookwell Oy 2013.