Kukkaset on
kauniita. Sen tietää O:kin. On nimittäin ihan omatoimisesti tuonut akallensa
kimpun jos toisenkin. Ei nyt joka päivä, mutta toisinaan ja silloin tällöin. Ihan
maljakko on siis ollut pakko hankkia kodin sisustusta täydentämään. Aiemmin kun vaasin virkaa ovat toimittaneet lähinnä vanhat lasiset mehupullot.
.jpg) |
| Ennen |
Eräänä kauniina
päivänä vaasin täytteeksi ilmestyi punakeltainen tulppaanipuska tuomaan väriä ja
piristystä pieneen kaupunkikaksioomme. J oli oikein mielissään. Yksien
löytämiemme hoito-ohjeiden mukaan tulppaanit viihtyvät parhaiten viileässä ja
matalassa vedessä. Tällön tulpaanin varsi ei myöskään pääse venymään maljakossa
– mitä ikinä se sitten tarkoittaakin. Neuvo siis käytäntöön ja tyven pätkäisyn
jälkeen kukat aseteltiin maljakon täytteeksi.
.jpg) |
| Ja jälkeen... |
Varoituksen
sanana kuitenkin mainittakoon, että vettä ollessa vaasissa matalahkosti, se myös
pääsee loppumaan yllättävän helposti. Muutama päivä muualla ja maljakossa
lillunut vesi oli kadonnut viimeistä pisaraa myöten. Ja mitä mieltä
hetkellisestä kuivasta kaudesta olivat tulppaanimme. No, kuva kertokoon enemmän
kuin tuhat sanaa. Puska kuitenkin komeili olohuoneen paraatipaikalla vielä päiviä muodonmuutoksensa jälkeenkin. Ei kuulemma kovin feng shui, mutta kun lipaston päältä
roska-astiaan voi toisinaan olla yllättävän pitkä matka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti