Pakko myöntää, että viimeisten viikkojen aikana kotinurkilla
vallinnut säätila on ollut suorastaan masentava. Huhtikuu, etenkin
loppupuoliskoltaan, oli Keski-Euroopassa ilmeisesti normaalia lämpimämpi. Ainakin
Bratislavassa lämpöasteet kipusivat parhaina päivinä jopa yli 25 celsiusasteen
ja jo muutaman kaupungilla tepastellun päivän jälkeen t-paidan malliset
rusketusrajat alkoivat tehdä tuloaan kaulaan ja käsivarsiin. Eikä harmittanut
yhtään. Kunnes kelkka kääntyi.
Nyt kesäkuun alussa keli muistuttaa pikemminkin syyskuun viimaa
ja vihmontaa, joka täkäläisillä tuulilla tarkoittaa työmatkan taittamista tukka
naamalla ja sateenvarjo soikeana. Kun nykyistä kotikaupunkia halkoo lisäksi yksi
Euroopan suurista joista, voi nokkelana arvata mitä tapahtuu, kun vesi ei
lopulta enää jaksa ahtautua uomaansa. Kyllä, joki tulvii.
Kun ei ole kasvanut lapsuuttaan Pohjanmaalla, on vaikea
käsittää, millaisesta ilmiöstä kaiken kaikkiaan voikaan olla kysymys.
Pahimmillaan tiet ovat poikki, ihmisiä joudutaan evakuoimaan ja mikään ei
toimi. Tuskaisin tilanne taitaa tällä hetkellä vallita Saksassa, jossa tilanne
monilla seuduilla on juuri edellä mainitun kaltainen. Täällä Slovakiassa vesi
tuskin jaksaa kiivetä allekirjoittaneen omalle pihamaalle asti, mutta eipä
takuulla naurattaisi, jos oma torppa sijaitsisikin Pertžalkan kaupunginosassa. Tuossa
Keski-Euroopan suurimmassa betonilähiössä teitä on jouduttu sulkemaan ja
katujen varsille parkkeeraaminen on poliisin toimesta estetty.
