Be there or be MAMU...

Tammikuu 2013. Takana valmistumiset, muuttoja ja työpätkää jos jonkinlaista. Kantahämäläisessä talvi-illassa työvoimatoimiston sivuja selaillessa käy mielessä ajatus työskentelystä ulkomailla, oikeastaan ihan missä vain, mutta ulkomailla. Hakukenttään 'Suomeen ilmoitetut ulkomaan paikat yht.' ja näytölle ilmestyy toistakymmentä avointa työpaikkaa. Vaatimuksena sujuva suomenkielen taito. Joo, pitäisi löytyä. Useampi tunti hakemuksen työstöä, CV:n päivittämistä ja ensimmäinen koukku matoineen päivineen on heitetty vesille.

  

Tosin ensimmäinen yritys ei tuota tulosta. Ei sinänsä mitään uutta. Kieltävää vastausta ovat tarjonneet kylät ja kunnat Keski-Suomesta Uudellemaalle. Ja nähtyhän tuo Tukholma jo onkin. Seuraava haku menee reilusti Itämerta edemmäs. Seuraavat viikot tuovat tullessaan tunteja kestäviä englanninkielisiä puhelinhaastatteluja ja yhtäkkiä työtä on ensin O:lla, muutamaa viikkoa myöhemmin myös J:llä. Kahden viikon varoitusajalla helmi-maaliskuun vaihteessa muutto maahan, jossa toinen ei ole käynyt koskaan, toinen piipahtanut lyhyen viikonloppuvisiitin ajan vajaa vuosi takaperin. Paikallisen murteen hienouksia ei taida kumpikaan. Neljä matkalaukkua, kitara ja lentoliput Helsingistä Wieniin. Klassisen musiikin taivaasta matka jatkuu rajan toiselle puolen, halvan oluen ja huonon palvelun luvattuun maahan - Slovakiaan.

Tonava kaunoinen?

Nové Mesto

Rajan itäpuolella poistuminen bussista kaupungissa nimeltä Bratislava. On saavuttu maailmankolkkaan, jossa paikalliset teroittavat olevansa osa Keski-Eurooppaa. Itään on tästä kuulemma vielä matkaa. Matkailijaa on kuitenkin ensimmäisenä vastassa neuvostoajoista muistuttava pääbussiasema, Autobusová stanica, mahdollisesti koko kaupungin rumin rakennelma. Ensivaikutelmasta huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen, muu kaupunki näyttää kuitenkin matkailijan silmissä melko miellyttävältä. Oikeastaan pikemminkin maahanmuuttajan silmissä, asumaanhan tänne on tultu, eikä vain matkailemaan. 

Ohjeistus kohdillaan

Oma koti kullan kallis

Ensimmäisen asumuksen tarjoaa paikallinen huoneistohotelli, jonka jälkeen vakituisempi asumus löytyy keskustan läheisyydestä, Ružinov-nimisen kaupunginosan kupeesta. Kodin tarjoaa 1900-luvun alun tyyliin rakennettu kerrostalo, joka on yllättäen säästynyt muuta kaupunkia lähes häiritsevän runsaasti värittäviltä graffiteilta. Pihapiirin läheisyydestä löytyy myös maauimala, jonka keväistä puhdistusta voi aurinkoisina viikonloppuaamuina vakoilla ikkunaverhojen takaa. Muonituspalveluista pitää huolta muutaman kadunmutkan takana sijaitseva Lidl ja pääsiäisenkin pyhinä ovensa auki pitävä kauppakeskus Central. 

Millennium tower II ja osa Polus -kauppakeskusta

Mikäs täällä on pienen pohjoismaisen ihmisen olla ja elää. Suomalaiseen hintatasoon verrattuna ruoka on edullista, hyvääkin, ja ilmasto lämpöisempi. Tosin kevät on paikallisten mukaan antanut odottaa saapumistaan myös keskeisessä Euroopassa poikkeuksellisen pitkään. Pitempiaikaista asumista varten on tosin myös EU-maasta toiseen muuttavan hoidettava paperityö poikineen, sekä vierailu maineikkaassa ulkomaanpoliisin virastossa. Kyseisestä visiitistä kerrottakoon toisella kertaa, sillä ainutlaatuisena kulttuurikokemuksena vierailu ansaitkoon ihka oman blogijulkaisunsa. Siihen asti: aurinkoista kesän odotusta itse kullekin säädylle!

(Toim. huom. kuvat maaliskuulta, nyt jo vihertää reilusti.)